Viiltosuojakäsineet - Leikkausta estävät käsineet

Viiltosuojakäsineiden suojatasot ja EN 388 -standardi käytännössä

EN 388 on eurooppalainen standardi, joka mittaa henkilökohtaisten suojavarusteiden mekaanista kestävyyttä. Vuonna 2016 uudistettu versio lisäsi ISO 13997 -testin, joka mittaa leikkausvoimaa newtonein asteikolla A–F. Taso A vastaa 2 N:n leikkausvoimaa, taso F ylittää 30 N:n. Käytännössä taso F kestää kuusi kertaa enemmän leikkausvoimaa kuin taso A — ero on merkittävä, ei kosmeettinen.

Rakennustyömaalla yleisin virhe on alimitoittaa suojaustaso. Metallipeltien tai lasin käsittelyssä tason B käsine hajoaa muutamassa minuutissa, kun taso D olisi kestänyt koko työvuoron. Leikkautumisvahinko ei synny hitaasti: ohut metalliviiste tai pirstoutunut lasi tekee vahingon millisekunnissa.

Materiaalit: mikä kuitu suojaa parhaiten viilloilta

Leikkauslujuus perustuu nykyisin lähes aina HPPE-kuituun (High Performance Polyethylene), jota myydään useilla tuotenimillä — tunnetuimpana Dyneema. HPPE on paino-suojaussuhteeltaan parempi kuin perinteiset aramidikuidut (Kevlar) ja kestää kosteutta ilman, että lujuus heikkenee merkittävästi. Kevlar-pohjaisia leikkausta estäviä käsineitä käytetään edelleen teollisuudessa, mutta puhtaaseen viiltoriskiin HPPE on nykyisin ensisijainen raaka-aine.

Ruostumattomasta teräksestä kudotut käsineet tai teräs-HPPE-hybridit saavuttavat tason F ilman massiivista lisäpaksuutta. Ne sopivat metallinkäsittelyyn ja lihateollisuuteen, mutta käsien liikkuvuus kärsii — tarkkuustöissä ne ovat väärä valinta.

Pinnoite ratkaisee tartunnan. Nitriilipinnoite toimii öljyssä ja vedessä, polyuretaanipinnoite antaa tuntoherkkyyden kevyissä sisätöissä. Kosteissa rakennusolosuhteissa nitriili on selkeästi parempi. Öljyisissä olosuhteissa käytettävät käsineet yhdistävät tyypillisesti HPPE-vuoren nitriilipinnoitteeseen juuri tätä tarkoitusta varten.

Miten valita oikea leikkauslujuustaso ammattikäyttöön

Suojatason valinta alkaa työn riskiarvioinnista. Käytännön jako on seuraava:

Taso A–B: kevyt käsittely, pakkaustyö, terästen niputtaminen — perustaso, ei vaadi erikoissuojausta
Taso C–D: rakennustyömaat, kulmahiomakoneet, metallilevyjen käsittely, puuteollisuus — yleisin vaatimustaso ammattikäytössä
Taso E–F: lasin leikkaus, terästeollisuuden leikkuutyöt, lihanjalostus — korkein suojaustaso, käsituntuma heikkenee selvästi

Milwaukee on asemoinut cut-level 4 (taso D) käsineensä rakennusalan ammattilaisille, joilla on säännöllinen tarve terävien materiaalien käsittelyyn. Niiden HPPE-lasi-seoskuitu säilyttää muotonsa kohtuullisen hyvin pitkässä käytössä. Delta Plus on belgialainen suojavarusteiden valmistaja vuodelta 1977, jonka VV849 ja VV843 -mallit kattavat laajan spektrin rakentajien tarpeista lasinleikkaukseen asti.

Viiltosuoja ei riitä yksin: kokonaisriskiarvio ensin

Viiltosuojakäsine suojaa yhden riskin ellen. Töissä, joissa on samanaikaisesti viilto- ja iskuriski, tarvitaan dorsaalinen suoja eli käsineen selkäpuolen vahvistus. Jos käsitellään kuumia metalleja, leikkauslujuus ei auta lainkaan ilman lämmönkestävyyttä. Käsien suojauksen kokonaisarvio tarkoittaa kaikkien riskien tunnistamista ensin — sen jälkeen valitaan käsine, joka kattaa useamman vaaran tai yhdistetään tarvittaessa kahta paria.

Elektroniikkateollisuudessa ja räjähdysvaarallisissa tiloissa antistaattiset vaatimukset tulevat mukaan. Antistaattiset käsineet yhdistävät viiltosuojan ja ESD-suojan tiloissa, joissa staattinen purkaus on todellinen vaara.

Valikoimamme muut käsinetyypit

Viiltosuoja on osa laajempaa High Tech -käsineiden valikoimaa. Jos työ vaatii kosketusnäyttöjen käyttöä hanskat kädessä, tarkkuuskäsineet ovat oikea ratkaisu turvallisuutta tinkimättä. Monikäyttöisiin töihin yleiskäsittelyhanskat kattavat perustarpeet. Synteettiset käsineet sopivat töihin, joissa lateksiallergian vaara on huomioitava. Perinteisissä vaativissa ulkotöissä nahkakäsineet pitävät pintansa hankautumista ja iskuja vastaan. Tekstiilikäsineet puolestaan sopivat kevyempiin sisätöihin, joissa joustavuus on ensisijainen kriteeri.